Onko yhdistyksesi kuin vesinokkaeläin, sympaattinen mutta ärsytettynä vaarallinen? Tai valpas kuin kukko, aina jäsenen asialla? Ylä-Savon JHL ja Ruokaviraston JHL näyttävät mallia, kuinka yhdistyksen perustehtävä, edunvalvonta, saadaan huippukuntoon.
Ylä-Savon JHL -yhdistys on kuin vesinokkaeläin. Näin luonnehtii iisalmelainen Marko Korolainen johtamaansa yhdistystä. Hetkinen! Vertaus on sen verran lennokas ja omaperäinen, että se vaatii selityksen.
Vesinokkaeläin on eräänlainen luonnonihme, muniva nisäkäs. Sillä on turkki, ankkalinnun nokka, majavan häntä ja jaloissa myrkylliset kannukset, joilla se lamauttaa vastustajansa.
– Kokeilkaapas suututtaa meidät, niin olemme täysillä vastassa.
Pääluottamusmies Marko Korolainen
– Päällisin puolin se on sympaattinen mutta ärsytettynä tappavan vaarallinen – ihan kuin meidän yhdistys. Pyrimme yhteistyöhön, mutta kokeilkaapas suututtaa meidät, niin olemme täysillä vastassa, sanoo puheenjohtaja Korolainen. Yhdistyksen sihteeri Virpi Toppinen on samaa mieltä.
1 Jalkaudu työpaikoille ja jäsenten keskuuteen. Kuuntele heidän tarpeitaan.
Ylä-Savon JHL kokoaa yhteen Iisalmen kaupungissa sekä Sonkajärven ja Vieremän kunnissa ja muutamissa alueen säätiöissä työskentelevät JHL:läiset. Noin 650 jäsenellään se kuuluu liiton yhdistysten keskikastiin. Vuoden 2023 alussa liittoon kuului kaikkiaan 457 yhdistystä.
”Hupitoimikunta” sai kyytiä
Koneasentaja Marko Korolainen toimii kahtena päivänä viikossa iisalmelaisten pääluottamusmiehenä, kolmantena hän on työsuojelu-valtuutettuna. Loppuviikko kuluu lumia auratessa sekä kaluston kunnossapidossa.
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja mukaan lukien yksitoista jäsentä. Paikat on jyvitetty kolmen kunnan ja muutamien säätiöiden JHL:läisiä työntekijöitä edustavien kesken.
– Välimatkaa naapurikuntiin on sen verran, että ilman jäätävän hyviä Sonkajärven ja Vieremän pääluottamusmiehiä edunvalvonnasta ei tulisi mitään, Korolainen myöntää.
Jos yhdistykset erottelee huvia ja humppaa -yhdistyksiin ja edunvalvontaan keskittyviin, kuuluu Ylä-Savon yhdistys jälkimmäisiin. Ennen Korolaisen hyppäämistä puikkoihin tilanne oli toinen.
2 Keskity asiaan ja jämäkkään edunvalvontaan.
Kun osa entisen hallituksen jäsenistä eläköityi, nuoremmat perustivat vastarintaliikkeen ja saivat reivattua yhdistyksen toiminnan edunvalvonnan suuntaan.
Melkein ensi töikseen tuore puheenjohtaja erotti yhdistyksen ”hupitoimikunnan”.
Korolaisen liki ensimmäisiin toimiin hallituksessa kuului yhdistyksen ”hupitoimikunnan” erottaminen.
– Lokaa satoi niskaan, mutta raivostutti, kun vapaa-aikatoimikunnan puheenjohtajan ja muiden toimihenkilöiden palkkioihin ja jäsenten ostosmatkoihin kului enemmän rahaa kuin budjetissa oli varattu edunvalvontaan.
Tilanne on tuttu useissa JHL-yhdistyksissä.
– Ikävän moni yhdistys keskittyy vapaa-ajan toimintojen järjestämiseen, vaikka pyrimme kaikissa liiton koulutuksissa painottamaan edunvalvonnan ensisijaisuutta, sanoo JHL:n johdon neuvonantaja Tero Strand.
Lue lisää: Satasairaalan Riitta Partanen: Jäsenhankinta on kestävyyslaji, jossa ei ole pikavoittoja
Yhdistyksellä oma lakkorahasto
Ylä-Savossa edunvalvontapainotus tarkoittaa sitä, että yhdistyksen luottamusmiehet jalkautuvat työpaikoille ja ovat jäsenten käytettävissä.
3 Sovella varhaisen puuttumisen mallia. Ennakoi ja taklaa ongelmat, ennen kuin ne pääsevät pahenemaan.
– Meillä on varhaisen puuttumisen malli. Mitä aikaisemmin saamme tiedon työpaikan epäkohdista, sitä helpompi on hoitaa ne kuntoon. Näin ongelmat eivät pääse pahenemaan, perustelee Korolainen.
Työpaikkakäynnit ovat myös hyvä keino hankkia jäseniä.
– Jäsenet ikääntyvät ja jäsenmäärä laskee, jos seisomme tumput suorina.
Yhdistys ei ole liiton varakkaimpia mutta ei köyhimpiäkään. Toiminta katetaan liiton jäsenmaksupalautuksilla, ja omaisuutta on kertynyt loma-osakkeen verran. Mökki sijaitsee Sotkamon Vuokatissa ja on jäsenten ahkerassa käytössä.
Korolaisen aloitteesta yhdistys on perustanut myös oman työtaistelurahaston, jonka suuruus on useita kymmeniä tuhansia euroja. Työtaistelutilanteessa yhdistys maksaa tarvittaessa lisäporkkanan liiton lakkoavustuksen päälle.
Varoja voi sijoittaa vapaasti
Kun uutta JHL-yhdistystä perustetaan, sen sääntöjen on noudatettava emo-JHL:n mallisääntöä. Vain yhdistyksen nimi, toimialue ja järjestämisala määritellään yhdistyskohtaisesti. Lisäksi kaikki JHL:n paikalliset, valtakunnalliset ja alakohtaiset yhdistykset ovat velvollisia toimimaan edustajiston ohjeiden mukaan. Edustajisto on liiton ylin päättävä elin.
Ovatko yhdistykset emoliiton talutusnuorassa? Ovat ja eivät ole. Jos yhdistys toimii vastoin JHL:n sääntöjä, voi liitto ojentaa yhdistystä pidättämällä jäsenmaksupalautteen maksun määräajaksi.
4 Pidä huoli yhdistyksen tileistä ja taloudesta. Perusta työtaistelurahasto. Pidä yhdistyksen toimihenkilöiden palkkiot asiallisella tasolla.
Muuten liiton mallisääntö takaa yhdistyksille suuren toimintavapauden. Ne saavat hallita ja omistaa kiinteää omaisuutta, arvopapereita ja muita rahoitusvälineitä sekä perustaa rahastoja ja säätiöitä. Halutessaan ne voivat sijoittaa vaikka pörssiosakkeisiin ja harjoittaa yhdistyksen tarkoitukseen liittyvää elinkeinotoimintaa.
Vuosien mittaan joillekin JHL- yhdistyksille on kertynyt mittava, jopa satojen tuhansien eurojen varallisuus.
Vuosien mittaan joillekin yhdistyksille on kertynyt mittava, jopa satojen tuhansien eurojen varallisuus. Motiivin yhdistyksiltä keräämien tietojen mukaan muutamat yhdistykset ovat sijoittaneet rahojaan sijoitusvakuutuksiin ja -rahastoihin. Lisäksi monilla yhdistyksillä on kiinteää omaisuutta, esimerkiksi rantatontteja huviloineen.
Yksi taloutensa turvanneista yhdistyksistä on Helsingin varhaiskasvatus JHL 081, johon kuuluu yli 2 400 jäsentä. Vuonna 1995 yhdistys osti 116 neliön huoneiston keskeiseltä paikalta Helsingin Hakaniemestä. Tätä nykyä sen käypä arvo on vähintään puoli miljoonaa euroa.
Huoneistoa on käytetty yhdistyksen kokous- ja kurssitilana. Lisäksi jäsenet saavat tilan veloituksetta käyttöönsä esimerkiksi merkkipäiviä varten.
Yhdistys saa huoneistosta myös vuokratuloa, sillä toimitilan kaksi ylimääräistä huonetta on vuokrattu ulkopuolisten käyttöön.
Liitossa niukasti tietoa omistuksista
Liitossa ei ole tarkkaa tietoa JHL-yhdistysten taloudenpidosta ja omistuksista. Tämä johtuu siitä, että yhdistykset ovat velvollisia toimittamaan liittoon vuosittain toimintasuunnitelman ja -kertomuksen sekä toimihenkilöluettelon mutta eivät tilinpäätöstä.
Edellisellä edustajistokaudella liiton sääntötyöryhmässä keskusteltiin yhdistysten tilinpäätösten jättämisestä, mutta yhdistysten sääntöihin asti asia ei kannatuksen puutteen takia edennyt.
Jos yhdistyksen taseen loppusumma on alle 100 000 euroa, sen kokonaistuotot ovat alle 200 000 euroa eikä sillä ole palkkalistoillaan yli kolmea henkilöä, ei tilintarkastajaa tarvita. Tällöin riittää pelkkä toiminnantarkastaja, joka arvioi yhdistyksen hallinnon järjestämistä sekä kirjanpidon, tilinpäätöksen ja muun toiminnan asianmukaisuutta.
Jos yhdistyksen rahankäytössä epäillään väärinkäytöksiä, voidaan suorittaa erityistilintarkastus.
Liiton ainoa keino puuttua yhdistyksen rahankäyttöön on suorittaa jäsenyhdistyksessä erityistilintarkastus. Siihen ryhdytään, mikäli yhdistyksen taloudenhoidossa epäillään väärinkäytöksiä.
Suoritetuissa erityistilintarkastuksissa on paljastunut, että joissain yhdistyksissä on maksettu varsin tuntuvia palkkiota yhdistyksen toimihenkilöille, jopa kymppitonni vuodessa.
– Jos yhdistyksen toimihenkilöiden palkkioihin menee yli puolet jäsenmaksutulosta, herää kysymys, millä tiellä yhdistys oikein on, napauttaa Tero Strand.
Mikäli yhdistyksen tileissä ilmenee vilunkia, on liitto asian suhteen kädetön. Tämä johtuu siitä, että lain mukaan rikosilmoituksen voi tehdä vain kyseisen yhdistyksen jäsen, ei liitto.
Syyskokouksissa reilusti väkeä
Kun Ruokaviraston JHL -yhdistyksen luottamusmiehiä ja toimihenkilöitä pyytää nimeämään yhdistystä parhaiten kuvaavan eläimen, päätyy nelikko pienen pähkäilyn jälkeen yksimieliseen ratkaisuun. Se on kukko.
– Kukkoa pidetään valvomisen, valppauden ja toivon vertauskuvana, mutta se on myös suora ja äänekäs. Kukko ei kumartele kuvia ja hoitaa hommansa, perustelee varapääluottamusmies Mira Kankare.
5 Huolehdi aktiivien jaksamisesta.
Ruokaviraston JHL onkin aktiivinen osasto ja saa jäsenet liikkeelle jopa vuosikokoukseen, mikä ei ole nykyään itsestään selvää. Viime syyskokoukseenkin osallistui liki kolmannes sen jäsenistöstä – tosin osittain pikkujoulun houkuttelemina.
Yhdistykseen kuuluu Ruokaviraston laboratorio-, toimisto- ja teknistä henkilökuntaa sekä ict- ja muissa asiantuntijatehtävissä toimivia. Yhteydenpitoa hankaloittaa se, että jäsenistö on hajallaan, koska virastolla on toimipisteet Helsingissä, Kuopiossa ja Seinäjoella ja toimintaa muillakin paikkakunnilla.
– Korona-aikana piti käyttää erityistä luovuutta, koska ei ollut mahdollisuutta järjestää jäsentapaamisia. Normaalin jäsenviestinnän ohella muistutimme jäseniä yhdistyksen olemassaolosta suklaalevyillä ja lahjakorteilla, kertoo pääluottamusmies Katri Klingberg.
Kunnian kukko saattaa kiekaista
Ruokaviraston JHL:n puheenjohtaja on Irja Hiekkamäki. Hän työskentelee laboratoriomestarina Kuopiossa ja tapaa muita hallituksen jäseniä ja luottamusmiehiä livenä vain kerran pari vuodessa. Kokoukset hoituvat etäyhteydellä.
– Toistaiseksi hallitus- ja luottaripaikat on saatu täytettyä. Se on hyvä signaali, hän toteaa.
6 Kasvata rivijäsenistä uusia aktiiveja ja vastuunkantajia. Näin takaat toiminnan jatkuvuuden.
Huoli jälkikasvusta on kuitenkin virinnyt, sillä Hiekkamäki ja moni muukin aktiivi on jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Siksi yhdistys on käynnistänyt järjestämishankkeen JHL:n Etelä-Suomen aluetoimiston kanssa.
Pääluottamusmies Katri Klingbergiä työllistävät lähinnä palkkaukseen, lomien määräytymiseen ja sopimusasioihin liittyvät kysymykset. Yt-neuvottelut virastossa käytiin viimeksi loppuvuodesta 2019. Silloin liki sadan henkilön vähennykseltä vältyttiin, kun eduskunta myönsi lisätalousarviossa runsaan kolmen miljoonan lisämäärärahan.
Juuri nyt Ruokaviraston talous on syöksykierteessä: tietojärjestelmäkustannukset ovat nousussa. Lisäksi virasto myy palvelujaan alihintaan, eivätkä tulot riitä kattamaan menoja.
– Alijäämä on useita miljoonia vuosittain. Se heikentää viraston toimintakykyä ja kuormittaa henkilöstöä, sanoo Katri Klingberg.
Ruokavirasto ei voi nostaa teurastamoiden lihantarkastusmaksuja ilman maa- ja metsätalousministeriön lupaa. Koska lupaa korotukseen ei ole saatu, virasto joutuu maksamaan myyntituloilla kustannettavaksi tarkoitettuja menoja muuhun toimintaan tarkoitetuilla rahoilla.
– Siksi kolme henkilöstöjärjestöä, eli JHL, Ammattiliitto Pro ja Juko ovat tehneet oikeuskanslerille kantelun, jossa moititaan ministeriön menettelyä, kertoo Klingberg.
Hän pelkää, että henkilöstöä saattaa pahimmassa tapauksessa uhata lomautus. Nyt virastossa on rekrytointitauko, eikä määräaikaisia työsuhteita ole jatkettu.
7 Huolehdi yhteisöllisyydestä. Järjestä jäsentapahtumia ja -retkiä.
JHL:ltä Klingberg toivoo enemmän panostuksia valtiosektorin näkyvyyteen.
– Valtiota ei pidetä liitossa yhtä hyvänä jäsenhankintakenttänä kuin kuntia ja yksityistä sektoria, mutta meitä ei pidä unohtaa. Muuten tämä kukko saattaa kiekaista.